Digitaalinen osallisuus edellyttää laaja-alaista digilukutaitoa. Lukutaidon lisäksi ihmisen tulisi osata toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa verkkoympäristöissä. Erilaisten lukutaitotasojen huomioon ottaminen digitaalisia palveluita suunnitellessa on tarpeellista, jotta mahdollistetaan laaja-alaisesti ihmisten kyky olla digitaalisesti osallinen.
Vaikka digilukutaitoon väestötasolla on vielä matkaa, sitä kannattaa tavoitella ja sen eteen on tärkeä työskennellä. Erilaisilla teknisillä ja visuaalisilla ratkaisuilla kynnystä digitaaliseen asiointiin voidaan helpottaa. Digitaalisen lukutaidon vahvistaminen on keskeinen edellytys digitaalisen osallisuuden saavuttamiseksi.
Mistä digilukutaito koostuu?
Digilukutaidolla tarkoitan tässä yhteydessä ihmisen kykyjä, edellytyksiä ja motivaatiota saavuttaa, ymmärtää ja käyttää palveluita digitaalisessa ympäristössä. Lukutaito käsite koostuu peruslukutaidosta, vuorovaikutuksellisesta ja kriittisestä lukutaidosta. Lukutaito käsitteenä siis sisältää kyvyn hahmottaa lukemansa, arvioida tietoa ja omaksua sitä omaan toimintaan.
Digitaalinen ympäristö luo omat haasteensa, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia. Kuviossa esitetään tiivistetysti digiosallisuuden edellytykset, joiden avulla on mahdollista saavuttaa digilukutaitoa ja kuvion alaosassa kuvataan tiivistetysti, kuinka digiosallisuus ilmenee digiosallisuutena.
Digitalisaatio välineenä tuottaa hyviä palveluita
Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisen tavan tuottaa palveluita. Uskallammeko ajatella, että palvelusivustolla liikkuminen voidaan tehdä miellyttäväksi, visuaalisia elementtejä hyödyntäväksi ja matalan kynnyksen toimintaympäristöksi? Nykyiset digitaaliset palvelut ovat usein toteutettu perinteisen lomakepohjaisen palvelun sähköistämisenä. Digiympäristö mahdollistaa kokonaan uudenlaiset ajattelutavat ja monimuotoiset toteutustavat.
Hyvä digitaalinen palvelu perustuu käyttäjän intuitiiviseen toimintaan ja helppouteen. Tätä periaatetta hyödynsi myös Steven Jobs Applen tuotekehittelyssä. Digitaalinen ympäristö tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia toteutukselle toisin kuin paperikulttuuri. Kyse on siitä, uskallammeko ajatella perinteiset palvelut toisin. Digitaalisten palveluiden uudistamisessa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kuvia. Kuvat toimivat usein tekstiä paremmin. Esimerkiksi erilaisista keskittymishäiriöistä kärsivät hyötyvät kuvallisesta ilmaisusta.
Parhaimmillaan digitaaliset palvelut ovat kehitetty siten, että ne huomioivat erilaiset kohderyhmät ja ovat helppokäyttöisiä ja helposti hahmotettavia. Palveluiden idea on, että ne ovat yhdenvertaisesti saatavilla ja saavutettavia, kauniisti ilmaistuna ”design for all”.
Yksinkertainen on kaunista myös digitaalisesti
Yhteiskehittämistä tarvitaan parempien digipalveluiden kehittämiseksi. Ehdotukseni on, että kehittämistyössä ravistellaan ajatuksia ja hyödynnetään laaja-alaisesti suomalaista digiosaamista myös oman sektorin ulkopuolelta. Esimerkiksi eri käyttäjäryhmille suosittuja sivustoja ja pelejä suunnitelleita osaajia, miksipä ei vaikka Angry birds -pelin kehitystiimiä.
Digitalisaation avulla voidaan vahvistaa osallisuutta, mutta se toteutuu vasta silloin, kun palvelut toimivat jokaiselle tarkoituksenmukaisesti. On kaikkien etu, että jokainen tuntee olevansa osa yhteiskuntaa, kuuluvansa joukkoon ja kokee, että silloin kun tarvitsee apua, sitä saa. Avuntarpeen ei pitäisi olla häpeä.
Teksti: projektipäällikkö Päivi Rouvinen-Wilenius, Digiosallisuutta asunnottomille -hanke, Sininauhaliitto ry
