Unelmien digiyhteiskunnassa asiat hoituvat, mutta kukaan ei katoa digisyövereihin - terveisiä "Tutkittua tietoa digitaalisen yhteiskunnan reunoilta" -webinaarista

20.1.2022

Mikä vaikuttaa digiosallisuuden puutteeseen? Entä millaista on hyvä digituki? Minkälainen olisi yhteiskunta, jossa digi toimisi kuin rasvattu, niin ettei sitä edes huomaisi? Osallistuimme Laurea-ammattikoulun ja Espoon kaupungin järjestämän Näkökulmia di­gi­taa­li­sen yh­teis­kun­nan reunoilta -webinaariin. Vakuutuimme siitä, että digituen kehittäminen perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän tutkittuun tietoon ja hyväksi koettuun toimintaan. Lue alta raporttimme!

Digiosallisuutta asunnottomille -hankkeen väki oli seuraamassa ajankohtaista ja tärkeää webinaaria. Tähän tekstiin keräsin koko päivän webinaarista tärkeitä havaintoja, joiden avulla digituen kehittäminen olisi tulevaisuudessa yhä enemmän tutkittuun tietoon ja hyväksi koettuun toimintaan perustuvaa.

Tilaisuuden avasi Laurean korkeakouluyksikön johtaja Valdemar Kallunki. Kallunki nosti esiin, miten digitalisaatio haastaa meistä jokaista hoitamaan arkipäiväisiä askareitamme sähköisessä muodossa. Kun laitteet, yhteydet ja taidot löytyvät, esteitä kertyy vähän. Informaatioteknologia tuottaa mahdottoman paljon hyvää heille keillä on kykyjensä ja varojensa mukaisesti mahdollisuus olla mukana. Digitalisoitunut yhteiskunta on tuottanut kuitenkin ulkopuolisuutta ja heittänyt ihmisiä myös pois kehityksen kelkasta.

Digitaalisen yhteiskunnan mielekkyys riippuukin siitä, saammeko pidettyä kaikki siinä mukana!

Kuvassa zoom-näkymä, oikeassa laidassa puhuu Teemu Rantanen ja vasemmalla dia, jossa esitellään DigiIn-hanketta.
Kuvakaappaus: Teemu Rantasen puheenvuoro

Luottamus tai sen puute voivat vaikuttaa digipalveluiden käyttöön

Teemu Rantanen Laurea-ammattikorkeakoulusta kertoi DigiIn-hankkeen kokonaisuudesta sekä mielenterveyskuntoutujien ja rikostaustaisten ihmisten asenteista digitaalisten sote-palveluiden käyttöä kohtaan.  On tärkeää huomata, että digitalisaation kehittämisessä ei ole kyse vain digitalisaatiosta itsestään, vaan keskiössä on ihmisten digitaalisen osallisuuden tukeminen. Tässä tulee huomioida niin kohderyhmän ihmiset kuin ammattilaiset, joiden kaikkien valmiuksia ja  osaamista tulee tukea. Tätä digitaalista toimintakulttuuria tulee kehittää paitsi sote-alalla, niin myös rikosseuraamusalalla. Jotta tämä voisi onnistua, tulee työskennellä yhdessä ja monipuolisesti eri toimijoiden kanssa.

Rantanen nosti esiin, että puhuessamme digitaalisesta osallisuudesta puhumme käsitteestä jonka käyttö on vielä laajaa ja keskustelu aiheesta monimutkaista. Digitaalisen osallisuuden vastakohtana on digitaalinen syrjäytyminen, johon keskeisesti vaikuttavat tietotaidon puutteet sekä taloudellisen tilanteen ja mielenterveyden haasteet – myös oma motivaatio ja asenteet. Asenteeseen liittyy vahvasti se, luottaako ihminen digitaalisiin palveluihin

Digipalvelut voivat ehkäistä vankien syrjäytymistä

Älyvankilan toiminnasta ja vankilaympäristön digitalisaatiosta oli kertomassa Eeva Järveläinen Laurea-ammattikorkeakoulusta. Digitalisaatio rikosseuraamusalan toimintaympäristöissä on tärkeä tutkimuksen ja kehittämisen kohde. Palvelut sähköistyvät ja niissä pitää pysyä mukana, jotta yhteiskuntaan liittyminen onnistuisi. Digi mahdollistaa kuntoutumista, oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista. On siis tärkeä tunnistaa niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita digitalisaatio tuo vankilaympäristössä.

Järveläisen tutkimuksessa nousi esiin, että digitaaliset palvelut voivat estää pudokkuutta ja sosiaalista syrjäytymistä. Kuitenkin itsenäinen asiointi voi usein olla hankalaa, joten apua ja tukea tarvitaan. Pelkät digitaaliset palvelut eivät siis riitä, vaan käytön opetteluun ja laitteiden hankintaan täytyy kiinnittää huomiota. Yhteenvetona Järveläinen nosti esiin, että vaikka digitaalisen osallisuuden edistäminen vankilassa on keskeisessä asemassa, korostuu kasvokkaisen vuorovaikutuksen tärkeys digitaalisten palveluiden rinnalla.

Työntekijät ja asiakkaat opettelevat digiasiointia usein yhdessä

Laurean Yliopettaja Piia Silvennoinen DigiIN- ja DigiOn -hankkeista kertoi meille vuorostaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemuksista digitaalisissa sotepalveluissa ja asiakkaiden digitaalisesta toimijuudesta. Ammattilaisten kokemus työstä, sen välineistä ja keinoista muuttuvat digitalisaation myötä, kun työntekijöiltä vaaditaan paljon uuden oppimista. Verkkovälitteisessä vuorovaikutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luottamuksen syntymiseen ja kohtaamisen kokemukseen.

On myös tilanteita, joissa asiakkaat ovat ammattilaista ketterämpiä digiympäristöissä. Asiakkaiden osaaminen on myös osaltaan liitoksissa työntekijöiden osaamiseen, kun asiointia opitaan yhdessä. Koska digiasiointi voi herättää asiakkaassa epäonnistumisen pelkoa, tulisi ammattilaisten varata riittävästi aikaa digiopastukselle.

Kuvassa Soile Juujärvi Zoom-ikkunassa, vasemmalla luentodia jonka sisällöstä kerrotaan tekstissä.
Kuvakaappaus: Soile Juujärven puheenvuoro

Millaista on hyvä digituki?

Tauon jälkeen siirryimme lähemmäksi konkreettista digitukityötä, unohtamatta tutkimuksellista tulokulmaa. Soile Juujärvi DigiIN- ja DigiOn -hankkeista kertoi meille mitä on hyvä digituki. Ilman tukea tiputaan digikuiluun. Tutkimusten mukaan sosiaalinen syrjäytyminen ennakoi digitaalista syrjäytymistä. Digituki on sähköisen asioinnin, palvelun käytön tai laitteen käytön tukea, jonka tehtävänä on auttaa ihmistä selviytymään mahdollisimman itsenäisesti digitaalisissa ympäristöissä.

Digitukea toteutetaan tarkoituksellisesti monipaikkaisesti: sitä on tarjolla julkisten palveluiden ja viranomaisten toimesta, kansalaisjärjestöissä, työväenopistoissa ja kirjastoissa. Sekä laitteiden myyjät sekä valmistajat toteuttavat laitetukea.

Millaista on sitten hyvä digituki? Hyvässä digituessa huomioidaan asiakkaan tarpeita ja tuettavan erityispiirteitä. Digituen tulee tapahtua luonnollisissa paikoissa, siellä missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Avun pyytämiseen digipulmissa on oltava matala kynnys. Digituen antajan tärkeimmät taidot ovat vuorovaikutustaitoja: ihmisen taitava kohtaaminen on tärkeää. Digituen äärellä tulee luoda kiireetöntä ilmapiiriä ja keskustella, antaa aikaa asioille ja asiakkaalle. On tärkeää toistaa, selkiyttää ja sanoittaa toimintaa. Kaikkea ei ohjaajankaan tarvitse osata, koska digituki on käytännön ongelmanratkaisua kohtaamisten äärellä!

Susanna Saarvo Zoom-ikkunassa oikealla, vasemmalla otsikkodia "digikaveritoiminta" - dian tekstistä kerrotaan artikkelissa
Kuvakaappaus: Susanna Saarvon puheenvuoro

Digikaveritoiminta vertaistuen muotona

Susanna Saarvo ja Hanna Rantala kertoivat meille DigiOn-hankkeen toiminnasta ja digikaveritoiminnasta. Hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin yhteishanke. DigiOn- hankkeen tehtävänä on edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ja maahan muuttaneiden henkilöiden digitaitoja ja toiminnassa mallina on Aspa-säätiön Digikaveri– konsepti.  Tavoite on saada Digikaveritoiminta osaksi Espoon digituen verkostoa ja vahvistaa Espoossa tarjottavaa digitukea sekä lisätä osaamista digituen tarpeita kohtaaville ammattilaisille. DigiOn- hankkeen toimintaa kuvaakin rohkea, raja-aidat ylittävä ja laaja verkostomainen yhteistyö.

Vertaistuella on iso rooli digituessa: kynnys pyytää apua voi olla korkea eikä toisaalta tiedä, mistä apua voisi kysyä. Digikaveri ei ole ammattilainen, hän on vertainen: hänellä on kokemusta laitteiden käytön haasteista kokemusta ja hän haluaa auttaa esimerkiksi asioinnissa. Kysymys on ennen kaikkea kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta, yhdessä tekemisestä ja oppimisesta.  Esimerkiksi ruoka-aputoiminnan äärellä on käytettävissä tietokone, lainapuhelin viranomaisasioiden hoitoon ja nettiyhteys. Digituessa on hyvä lähteä liikkeelle juuri siitä, mikä tuettavaa ihmistä digimaailmassa kiinnostaa – asioihin voi tutustua turvallisesti, yhdessä Digikaverin kanssa. DigiOn- hanke tarjoaa myös paljon muuta digitukea toimijoille, kuten ratkaisuja teknisiin ja ohjauksellisiin haasteisiin, IT-assistentin teknistä tukea sekä tukea digiopastuksen aloittamiseen. Vertaisopastus ei ole kuitenkaan ratkaisu digitalisaation haasteisiin. Digituki ei voi eikä saa jäädä ulkopuolisen tai vapaaehtoisen tuen varaan. Tuen tarpeet tulee huomioida myös palveluiden resurssoinnissa ja palvelukehityksessä.

Lisätietoja ja ajankohtaista tiedotusta löydät DigiOn-hankkeen Facebook-sivuilta.

 

Zoom-ikkuna, jossa alla olevassa tekstissä olevat panelistit kuvissa.
Kuvakaappaus, paneelikeskustelijat

Paneelikeskustelijoiden unelmien digiyhteiskunnassa kaikki toimii

Iltapäivän kokosi kasaan laajasta asiantuntijajoukosta kerätty paneelikeskustelu. Keskustelijoina olivat Pia Puolakka (Älykäs vankila -hanke, Rikosseuraamuslaitos), Jyrki Myllärniemi (Edistia konserni), Artem Kuosti (DigiUp- hanke, Moniheli ry) ja Juha Myller (Digikaveri, Aspa -säätiö)

Ketkä jäävät digituesta ulkopuolelle? Keskustelijat nostivat esiin ihmisiä, jotka eivät vielä ole löytäneet digituen pariin. Miten tavoitettaisiin heidät jotka eivät ”digiujoina” tuen pariin löydä? Digituen äärelle löytämiseen vaikeuttavat kognitiiviset pulmat, kuten keskittymis- ja oppimisvaikeudet. Maahan muuttaneiden ongelmia ovat lukutaidon, kielellisten pulmien ja kotoutumisstressin lisäksi yhteiskunnan viranomaistoimintaan liittyvät kulttuurilliset erot. Kulttuuriseen saavutettavuuteen tulisikin kiinnittää huomiota. Panelistit myös huomauttivat, että vaikka digitukea annetaan paljon, järjestöt eivät toiminnassaan osaa sanoittaa työtä digitueksi.

Panelisteilta kysyttiin, miten digitaalista osallisuutta voisi parhaiten edistää. Juha Myllerin mukaan digiosallisuuden edistäminen on sarja pieniä asioita- isoin on asenteet yleisesti. Pia Puolakka totesi, ettei yhtä yksittäistä tapaa osaa sanoa, mutta vankilaympäristössä pitäisi opettaa digitaitoja järjestäen kaikille – digitaidot kun ovat kansalaistaitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa pärjäämisessä. Hänen mukaansa erilaiset jatkumot ovat tärkeitä, jotta siviilielämään vapautuessaan tietäisi, mistä digitukea saisi jatkossakin.

Digiosallisuus lisääntyy parhaiten, kun ihmisten tarpeet nähdään mahdollisimman laajalla skaalalla – asennetyötä tarvitsee tehdä, totesi Artem Kuosti: ”Otetaan siis ihmiset mukaan suunnittelemaan palveluita ja kuullaan aidosti tarpeita!” Jyrki Myllärniemi totesi, että digiin liittyy yhä mystiikkaa: ”Miten siihen saisi ”hihat ylös ja nyt vaan tekemään” -mentaliteettia?”. Lisäksi resursointiin on tarvetta kiinnittää huomiota: niin omien digitaitojen opiskeluun kuin muiden kohtaamiseen tarvitaan korvamerkittyä aikaa, Myllärniemi jatkoi.

Panelistit olivat kaikki sitä mieltä, että laaja tarjonta, arkisuus, turvallisuus ja runsas sekä laaja-alainen yhteistyö ovat avaimia onnistuneeseen digitukeen.

Panelistit myös pohtivat, millainen on ideaalinen digi-yhteiskunta. Myller mukaan ideaalisti digi ei näkyisi vaan yhteiskunta panostaisi enemmän tasavertaiseen infrastruktuuriin ja tasavertaisiin palveluihin. Kuostin ideaalissa digiyhteiskunnassa Auroraälyn versio ”1200 jotain” hoitaisi kaikki viranomaisasioinnit ketterästi ja työskentelisi puolestamme. Hän tosin totesi tämän ideaalin olevan samalla ongelmallista, sillä ihmiset eivät saisi eksyä digisyövereihin. Myllärniemen unelmissa digi tukisi arjessa selviytymistä ja toisi lisäarvoa  elämäämme, tukien hyvinvointiamme. Digi voi olla meitä lähentävää ja hyvinvointia lisäävää. Puolakan unelmien digiyhteiskunnassa tekniikka ei aiheuttaisi turhautumista ja palvelut olisivat oikeasti sujuvia, tarkoitus on vähentää käytettyä aikaa ja vaivaa joka kuluu asiointeihin.

Lämmin kiitos upeasta webinaaripäivästä! Tilaisuus oli todella kattava ja antoi runsaasti ajateltavaa!

Lisätietoja
Mielenterveyden ongelmat ja digitaaliset sote-palvelut, julkaistu 21.9.2021
https://www.jmir.org/2021/9/e28066

Vankien asenteet sote-palveluita kohtaan, julkaistu 21.5.2021
https://www.mdpi.com/1660-4601/18/11/5528
Sote-alan ammattilaisten kokemuksia digitalisaation tuomista muutoksista, julkaistu 27.8.2020
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7503309/
Vankien haasteet digitaalisessa osallisuudessa Suomessa, julkaistu 14.9.2020
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/2578983X.2020.1819092

Kaikki DigiIn-hankkeen tutkimukset 
https://digiin.fi/julkaisut/

Seminaarinpäivän ohjelman ja puhujat (tilaisuudesta ei tallennetta)
https://www.laurea.fi/ajankohtaista/tapahtumat/nakokulmia-digitaalisen-yhteiskunnan-reunoilta–seminaari/

 

Kirjoittaja Piia Niilola, Digiosallisuutta asunnottomille- hanke, projektipäällikkö

Luitko jo nämä?

27.7.2022

Digitestamentti - avoin webinaari

Digitestamentti - mitä meistä jää? Elämämme on muuttunut jatkuvasti digitaalisempaan...
27.7.2022

Hyppää mukaan – Digiopastuksen uudet tuulet!

Hyppää mukaan – Digiopastuksen uudet tuulet!    Osaatko antaa laadukasta ja turvallista...
Mies pitelee älypuhelinta
27.7.2022

Blogi: Elämäni puhelimessa

"Puhelin on elinehto", sanoi Köpi kertoessaan asunnottomien digiongelmista. Suurin ongelma...